Uusi, kaunis, herkkä, viaton. Vankka, peruskallio, voima. Siinä sanoja joita tuo minulle mieleen uudistunut Holgaroks. Pitkään oli pimeän voimat kuin muurina päällä mutta nyt jälleen kohti kirkkaampaa huomista, aurinkoon ammutun nuolen lailla.
5 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
Lupaava korkealentoinen alku ja nuosujohteinen linjaus tyrerhtyikin täysin.
Näinhän se vähän on. Monesti ihmiset meinaa ettei ole aikaa täytelllä blogeja kun on niin paljon muuta. Jos kerran on niin paljon muuta niin eikö sitä silloin piisaa kirjoitettavaa vaiherikkaasta elämästä. Toisaalta kaikilla elämä ei kulje niin vaiherikkaana korkeina nousuina tai kipupisteinä törttöiltynä.
Eli sun elämäs on vallannut tyhjiö ?
Aina sitä sren verta pitää kommeltaa jotta blogiin saa täytettä, kuvina tai sanoina. Eriasia on sitten miten järkevä on pilkkoa elämänsä julkisesti.
5 kommenttia:
Lupaava korkealentoinen alku ja nuosujohteinen linjaus tyrerhtyikin täysin.
Taiskin suupielissä kuola olla kuivaa....
Tiiätkö, tyhjästä on paha sanoa mitään :(
Näinhän se vähän on. Monesti ihmiset meinaa ettei ole aikaa täytelllä blogeja kun on niin paljon muuta. Jos kerran on niin paljon muuta niin eikö sitä silloin piisaa kirjoitettavaa vaiherikkaasta elämästä.
Toisaalta kaikilla elämä ei kulje niin vaiherikkaana korkeina nousuina tai kipupisteinä törttöiltynä.
Eli sun elämäs on vallannut tyhjiö ?
Aina sitä sren verta pitää kommeltaa jotta blogiin saa täytettä, kuvina tai sanoina. Eriasia on sitten miten järkevä on pilkkoa elämänsä julkisesti.
Mä olen tyhjä kuori. Vajoamassa syvään pimeään, kohti mustaa karvaista kättä. Kättä joka puristaa ilmat ylös keuhkoista ja pysäyttää veren.
Lähetä kommentti