Lopullisesta sameasta lähti jäät. Perkeleellinen ryske ja paukunta säesti tuota veden sinffoniaa joka jälleen huutaa vapaana yössä kadotetuille sieluille kutsuen heitä tulemaan luokseen. Ei kahlitse enää jäähuntu tuota kadotuksen viimeistä virtaa, virtaa jossa viimeinen tuomio jaetaan.
Iltapäivästä alkoi näyttämään jo siltä että mokoma pirulainen nielaisisi koko kaupungin, tilanne kuitenkin oli seuraavaan aamuun mennessä lauennut ja tällä hetkellä kylmästä hunnusta on jäljellä enää kimmeltävä muisto joen reunoilla.
Jossain vaiheessa sain raporttia joen rannalta jotta siellä tuoksahti vahvasti paska, lienee jälleen vedenpaljous sekoittanut kaupungin viemärijärjestelmän.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti