Voima minusta on imettu kauas pois, se on lentänyt auringon toiselle puolelle enkä tiedä palaako se koskaan. Kaiken mitä olen tehnyt tunnen ohuena kuiskauksena tuulessa, kuin niitä tekoja ei olisikaan, kuin minuakaan ei olisi.
Miksi minusta luotiin näin ohut, harvaan punottu lanka joka niin helppo oli leikata poikki. Miksi ei minulle annettu sitä voimaa jonka mies tarvitsee seistessään tuulessa selkä suorana ja ylväästi. Miksi en ollut sen arvoinen. Ei riittäneet tekoni, ei riittäneet rukoukset jotka sydämestäni ilmoille langetin. Ei riittänyt toivo eikä usko...
Jos vain olisin osannut olla vahvempi, mies josta isä olisi ollut ylpeä. Jos olisin ollut yksi niistä jotka lannistumatta nousevat aina uuteen koitokseen. Jos vain olisin ollut silloin kuin vielä olin minä. Nyt olen enää vain kuiskaus tuulessa...
Lentsu ja roxette vetää vähän down. Kyl tämä tästä huomiseksi.
Rantapuisto
1 viikko sitten
3 kommenttia:
...ttu mitä skeidaa
Tuossako on se ymmärrys joka sinun kivisestä sydämestäsi löytyy? Tuossako on se tuki jonka sinä ystävällesi annat? Oletko sinä tuo peto joka sanoillasi satutat, syvälle raapaiset. Mikä sinä oikein olet?
Nyt kyllä tuli flunssan lisäksi paha mieli :(
'HUUTOPUKE ! *
Lähetä kommentti