Keittiön pöytä, tuo arjen keskus. Nykyään niin monessa kodissa pyhitetty tyhjyyteen poislukien yhteiset ruokailuhetket. Minun kodissani Pöytä on osa elämää, se on keskus jossa kaikki tärkeät toimenpiteet suoritetaan. Pöydällä korjataan, siinä tehdään läksyt. Ruokaillakin pöydällä voi...
Olen onnekas sillä pöytä on minun omani, se ei ole hieno eikä koreileva, ei edes iso, mutta se on minun. Minä sanon mitä pöydälläni saa ja ei saa olla. Jos haluan saan pitää pöydälläni kamerankorjauspajaa viikon verran, ilman että joku katsoo velvollisuudekseen huomauttaa asiasta 12 tunnin syklillä, minulla on siihen oikeus.
Nyt on pöydällä siis korjattu kameroita. Pitkään rikki olleen Zuikon 135 millisen päätin remontoida innostuksissani koska ostin Olympus perheeseen pari uutta optiikkaa. Ostin 28 millisen laajakulman ja uuden 50 millisen. 50 millinenhän jo olikin mutta voihan niitä olla kaksikin? On se sentään niin ihana optiikka. 28 on sen sijään pitkään himoittu lisä. Nyt koen että OM-2 paketti on kassa, 28, 50, 135 ja 70-210. Tämä kompakti paketti peittoaa pienellä koollaan kaikki muut peilijärjestelmät. En voi todeta muutakuin että IHANAA JUMALAUTA!!!
Toinen remontin kohde oli Kiev 88:sin mittaprisma. Laitteesta oli jo ostaessa virtakytkin todella heikossa hapessa, sitä piti kääntää pihdeillä saadakseen laitteen vilkuttamaan valojaan kimmeleiden tahdissa. Syynä oli voimakas hapettuminen ja kunnon putsi sekä pari kolvattua liitosta korjasi tilanteen. En ole koskaan prismaan lämmennyt, mutta jos nyt tämän myötä voisi sitäkin kokeilla.
ps. ostin taas diaakin :)
1 kommentti:
Pöytä on tärkeä osa ihmisyyttä läsnä ja ei koskaan. Murrathan leipäsikin pöydän äärellä.
Lähetä kommentti