Tänään mennään kuvalla. Kyllä Suomen kesässäkin on vaan jotain. Valoisat yöt, koivujen tuoksu, mölkkypelit illan hämärtyessä lasten kanssa. Retket uimarannalle Pikkumustan kanssa, hiekkatiet maalaismaisemassa. Omassa grillissä paistettu pihvi ja uudet perunat, silliä lautasen reunalla. Meri ja miten sen lähelle on helppo mennä. Lokkien huudot aamuyöstä kaupungin yllä...
Aishaakeli... Mä asuin nuorena ihan keskustassa sellasella hämysellä syrjäkujalla. Kun tultiin baarista leveesti kotiin nukkumaan, jätettiin ovi auki ni sai aamulla herätä lokkien lauluun.
Kerran jatkoille tuli joku unkarilainen tuotekehittelijä jolla oli pullollinen kotipolttosta jonka oli tuonu mukanaan ettei koti-ikävä pääse yllättämään. Kaveri oli seuraavana aamuta tuonu hotellin aamupalapöydästä meille sapuskaa. Äijä oli kirjottanu pöydälle lapun jossa oli terveiset...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti