Uusi vuosi

Huomenna koittaa se aika kun suomalaiset ampuvat taivahalle miljoonia pieniä valopalleroisia. On kimmeleen ja spectrin ilta. Ilon kautta siirryymme uutteen ehkä entistäkin synkemnpään vuoteen joka arvatenkin on kurimuksena edellistään pahempi. Mutta ei syytä huoleen pikkuiset, nautitaan hetki niistä pienistä valopalleroista ja niiden tuoman vaaran huumasta. Muistakaa että tosimies ei käytä suojaimia simmuloidensa suojana, ja raketit tulee ampua tuhdissa humalassa. Mielellään niin että pystyssä pysyminenkin tuottaa vaikeuksia. Antaa kimmeleiden lennellä vapaan taivaalla, suudelkaa ja ottakaa olutta, mutta samalla, varautakaa pahimpaan.

Mies ja meri

Mies, rauta ja meri. Ne kulkevat yhdessä läpi tyrskyjen. Pelottomina ja urhoollisina kuin Kolumbus aikoinaan, päämääränään suuri ja tuntematon. Merellä on sankartarinat syntyneet, mut koettu myös turmiot. Nyt tässä hetkessä on mä ja laiva, suuri ja vakaa, samalla kuitenkin herkkä kuin vasta lentoon lähtenyt perhonen. Diiselin katku tulee nenään, lokki huutaa, mä olen tullut kotiin. Esi-isät, olkaa taas kerran armollisia ja antakaa matkani kulkea... Älkäät mua hyljätkö.

Päätön koira

Musta päätön koira Tunturin sysimustassa yössä, juoksee loputtomalle virralle. Virrassa kadotus ja ikuisuus, lopulta muuttuen koskeksi. Suuri ja mahtava koski jonka pauhu on sinussa. Sisällä koski muuttuu padoksi. Padolla lautturi huutaa nimeäsi. Huuto syö ajatukset, ja huudosta kuuluu koiran hiljainen valitus.

Lumi

Lumi tuli ja lumi suli. Päättäisi nyt perkele. Tää on se mikä just eniten vituttaa, kun on jatkuvasti märkä maa, ja perkeleellinen pimeys. Oon viimeaikoina kelaillu et miten on oikeasti mahdollista että sellainen rotu kuin Suomalainen pystyy ylipäätään elämään tällä alueella. Väittäisin äkkiseltään että eteläsuomi, ja etenkin tämä kulma jossa mä olen on se kaikista paskin paikka, ei oo kesää, eikä oo talvea.

Ohessa Holgakuvaa just sellaisena kuin se on tarkoitettu elämään. Mustavalkoisena, synkkänä, alakuloisena. Monet on sitä mieltä että värifilkka on holgaan ainoa ja oikea juttu, mä en kyl ole alkuunkaan samaa mieltä. Väri on kivaa ja hömpsöä mut silloin ku halutaan välittää tuskaa, ja suuria tunteita, vetästään mustavalkoa ja prässätään sopivasti. Lopputuloksella päästään pimeisiin kulmiin niin filmilla kuin ihmisten mielissä. Vai mitä mieltä olette, rakkaat lukijat?

Quatro

Herra F sai toisaalla itselleen uuden, rakkaan holga-kameran. Sen innoittamana minunkin on pakko esitellä uusin hankinta, Quatro! Tämä pieni kinoihme ottaa neljä kuvaa samalle kinoruudulle noin sekunnin sisällä, eli digipimpuloille tiedoksi että framerate on 4/sek. Nyt saa väistyä urheilukuvaajat kun Jaska tulee ja antaa paukuttaa Quat-tyyppejä. Tämä muovista valmistettu hienomekaniikan ihme pitää sisällään pyörivän sulkimen jossa on epäkeskoon porattu reikä, ja kun pyörä pyörähtää tulee reikä käymään jokaisen aukon kohdalla jämptissä järjestyksessä alaoikeelta ylös, siitä vasemmalle ja taas alas. Melko ihqua, ja tämä kaikki maksoi vain 4 euroa, halpaa kuin saippua.

Yks juttu vielä

Mitäköhän tämä tarkoittaa? Ohessa hetki sitten otettu ruutukaappaus Tien bloginuuskijasta, siis tuosta kikkulasta tuossa oikealla joka näyttää viimeisimmät päivitykset seuratuissa plogeissa. Jokanen voi tietty vetää kuvamateriaalista omat johtopäätöksensä, mutta mä olen sitä mieltä että haisaappaissa oli koettu herkkä hetki joka vedettiin pikaisesti takasin häpeän pelossa. EI ONNISTU FOKKER, ISOVELI VALVOO!

Liikenteestä...

Mikäköhän perkele siinä on että ihmiset ei osaa liikkua. Tämä on ollu poikkeuksellisen riskialttiin olonen viikko. Maanantaina, heti viikon aluksi yritti joku pissaliisa päästä hengestään polkupyörällä. Meikäläinen lipui aamulla hitaasti ja arvokkaasti torin vartta pitkin Tsitroen merkkisellä kulkupelilläni, kun tämä mielipuolinen raivohullu sotkee pimeällä jopollaan suoraan torilta meikäläisen eteen. Teini-Leenan onneksi Tsitroenin ohjaksissa oli Jaska, tuo cobran reflekseillä varustettu armoton läpsy-kuningas. Sekunnin tuhannesosassa, lähes vaistonomaisesti survaisin jarrupolkimen lähes lattiasta läpi ja estin täpärästi tuon pikkupirkon leviämisen pitkin konepeltiä jopoineen…

Noh… seuraavana kokeili onneaan just äsken joku perkeleen puolisokea toropainen uudenkarhealla fordillaan. Urvelo lähti väkisin tulemaan eteen kolmion takaa juuri kun minä, Jaska, ajelen rauhassa risteysalueelle, vilkku kytkettynä päälle hyvissä ajoin. Jälleen kerran jalka toimi ja renkaat kirskahtivat abs:ssän huutaessa kuolemaa, törmäys vältettiin noin 20 sentillä. Uuvatti huomasi tietty minut sitten ja päätti vielä sammuttaa autonsa paniikissa keskelle risteystä luoden samalla katsetta meikäläisen suuntaan. No minä, eli Jaska, vastasin katseeseen Isällisellä pään pudistuksella, jonka jälkeen tämä maanteiden ritari käynnisti auton ja päätti peruttaa pois edestäni… Ei tullut nelisilmäiselle urvelolle sitten mieleen katsoa peruutuspeiliin. Eikös sinne taakse ollut sitten jo valunut seuraava neropatti joka nyt soittaa hulluna torvea peruuttavalle Toropaiselle ettei tämä tunkisi peräkoukkuaan etumaskista lävitte…

En mitenkään haluaisi korostaa omaa osuuttani näiden aksidenttien välttämisessä, mutta tosiasia on että nämä arjen sankarit olisivat kokeilleet onneaan jonkun muun kuin minun kanssani, olisi tämän viikon saldo ollut yksi pissaliisa konepellillä ja Toropaisen uusi fordi täysin paskana.

Piti hiukan purkaa ja avautua ju nou?

Mittari

Kuten todettu, pimeä on, ja se vaikeuttaa kuvaamista. Pitäs päästä vetää pitkää kaarta suurella peitsellä, mut mittarista loppuu ajat kesken. Tollanen vanha mittari kun ei pitkiä aikoja näytä vaan herkkyys loppuu jonnekin sekunnin paikkeille. Sixtomat on muuten pirun hieno ja näppärä mittari, mutta kohta se tarvitsee kaverin. Herra F, haisaapasblogista suositteli Lunasixiä, joka varmaankin menee jossain vaiheessa tilaukseen ebay nimisestä tavaratalosta. Siellä on muuten paljon hyvää tavaraa halvalla, venäläisestä sukellusveneestä, käytettyyn presidenttiin...

Kuva Sixtomatista, omassa elementissään. Herkkänä ja kuulaana, arkana Kimmeleille. Valmiina tunnustelemaan valröörien määrää jotta oikea määrä osataan hivuttaa sulkimen ohi hopealle, palaksi ikuisuutta...

Volna

Volna. Piirron prinsessa. Kimmeleen taittaja. Vimonen maallinen asia ennen valöörin taittumista ikuisuudeksi. 80 milliä luo keskikoolle normaalin maailman, sellaisena kuin se on. Kuitenkin tuoden olennaisen esille, karsien turhan pois boukehillaan joka muistuttaa linnunmaitoa. Kuvaaja ei tee kuvia, ne on siellä olemassa jo, ja ne vaan pitää poimia talteen. Volnan silmin estetiikka herää henkiin ja kiitää taivaalla, yli metsälammen, kohti aurinkoa. Lammen rannalle jää valkeaan pukeutunut neitsyt katsomaan hämärtyvään iltaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Pidetään lippu korkealla!

Alivalotettu

Vetäsin kinarista rullan 1600 asasta vanhentunutta negaa... jäi hiukan ali. Toi filkka varmaan toimis jos sen sais ammuttua vaikka 200 asasena. Nyt aukolla noin 9 ja ajalla 1/100 ei tuota mahdollisuutta ole. Nyt kinari sai sisuksiinsa 400 triäxsää, hiukan jänskättää ku se on eka mustavalkofilmi tuolla vehkeellä.

Saisi pikkuhiljaa perkele noi sateet lakata, alkaa käyrä hipoo taivasta ku on aina märkää ja pimeää :(

Pyykkipoika

Pyykkipoika, tuo tuikitarpeellinen kapine. Ajatteletko häntä silloin kun et häntä tarvitse? Kiroatko silloin kun häntä ei ole? Tässäpä ajateltavaa.