sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Järjestelmä



Siinä ne nyt on, vihdoinkin kotona, Isin pikku porsaat... Olympus järjestelmä on nyt kokonainen. Ei enää mukakuvaamista saalittävillä kompromisseilla, vaan kiinteän polttovälin optiikoilla mennään alusta loppuun, entisaikain mestareiden jalanjäljissä kulkien.

Tämä pieni paketti mahdollistaa muistojen tallentamisen kinokoon filmille. Kimmeleillä saan jättää jäljet hopiaiseen pintaan, pintaan suloiseen. Muistojen kirpeä leikki huomiseen ja sen taakse. Ikuisuutta kohti, taivaaseen nousevan nuolen lailla. Kuin Kuikan kaari metsälammen pinnoil viistäen, aikamme kulkevi lailla siiveniskun suloisen. Nousuun loputtomaan kohti aurinkoa on matkamme tie, tarujen sankarten lailla...

Ok, se siitä, MUT JUMALAUTA NE ON IHANIA!!!! ETTEKÄ TE MOUKAT TAJUA KUINKA PIENI TOI PAKETTI ON!!! Tätä on teille täysin turha yrittää selittää, ette kuitenkaan ymmärrä miltä miehestä tuntuu kun se on kokonainen, ehyt, kuin kehää kiertävä kissaeläin ennen viimeistä iskua. Tuntien kaiken sen herkkyyden jonka elämä sisäänsä kietoo, syntymän, elon hetken ja lopulta kuoleman. Tuon viimeisen suuren seikkailun joka on jäljellä...

Ei kommentteja: